Pienyrittäjän Uudenvuodenlupaukset

Kuka huolehtii yrittäjästä? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: yrittäjä itse. Työterveyshuolto joko on tai ei, valitettavan usein ei. Yrittäjän omalle vastuulle siis jää se, kestääkö kroppa ja pääkoppa menossa mukana. Sitä menoa yrittäjällä kun tunnetusti riittää.

Yrittäjä on aina vähän töissä, jos ei fyysisesti, niin ainakin mieleltään. Vapaapäivänä mietitään seuraavaa työpäivää, ruokaa laittaessa kustannusarviota ja pyykkiä viikatessa kirjanpitoa. Työpäivätkin ovat usein pitkiä. Verenpaine nousee, stressikäyrä vetää pitkin asteikon ylintä kippuraa ja pää tuntuu kasvavan kolminkertaiseksi, kun pitää ajatella ihan koko ajan niin älyttömän paljon. Välillä työtilanne sitten on taas todella hiljainen. Silloin sitä puolestaan miettii, että onko kyseessä pysyvä vai väliaikainen tilanne, ja sekin nostaa stressikäyrät tappiin.

Itselläni työvuosia on hyvällä tuurilla edessä vielä kmelkoisesti. Tykkään työstäni ja yrittäjänä olosta, joten nyt voisi olla hyvä hetki laittaa tämä yrittäjä ruotuun ja vetää mukaan ehkä joku toinenkin kroonisesta paikallaan kaahaamisesta kärsivä yrittäjä. 

Skumppapullot on korkattu ja tinat valettu, joten voisiko nyt olla aika tehdä yhteinen uudenvuodenlupaus?

Luvataan pitää huolta itsestämme ja myös siitä naapuriyrittäjästä, joka ei ehdi kassan takaa välttämättä koko päivänä edes syömään. Pidetään to do -listaton vapaapäivä, jopa kaksi, eikä mietitä silloin niin paljoa niitä listalla olevia töitä tai muita rästihommia. Otetaan päivittäin yksi rauhallinen vartti vaikka kahvikupposta ja keppijumppaa varten. Hymyillään aamuisin omalle peilikuvalle, vedetään ovesta ulos astuttaessa keuhkot muutaman kerran täyteen ilmaa ja ihastellaan työmatkalla hetki taivaalla lipuvia pilvenhattaroita. Pyydetään myös se naapuriyrittäjä jonakin iltana kävelylle. Saatte kumpikin terveen punaiset posket, sopivasti tuulettuneet ajatukset ja ehkä jopa uuden ystävän.

Maailma tai edes yritys eivät kaadu siihen, että yrittäjä ottaa joskus hetken myös itselleen. Vasta sitten olet korvaamaton, jos veteen jää sormesta jälki. Minun sormesta ei jälkeä jää, vaikka vastaankin sataprosenttisesti siitä, että yritykseni pyörii, hommat hoidetaan ajallaan ja laskut tulevat maksetuksi. Mahdollisuus jonkinlaiseen ylemmyyskompleksiin piilee siis jokaisessa työpäivässä. 

Oma uudenvuodenlupaukseni pitää sisällään itsestään ja yrittäjäystävistä huolehtimisen lisäksi myös lupauksen unelmoinnista ja niiden perässä juoksemisesta – ehkä jopa lenkkarit jalassa. Annan ideoiden liidellä vapaasti ja sallin mielen lipua perässä, sillä ilman unelmia ei ole mitään. Annathan sinäkin? 

 

(Kirjoitus on julkaistu Suomen Yrittäjien sivuilla)

sanna Sanna Paakkonen

Master of WTF Design, brändinrakentaja, perustajaosakas

Tutustu kirjoittajaan

Mainostoimistoelämää
sanna

Sanna Paakkonen

Master of WTF Design, brändinrakentaja, perustajaosakas

sanna@wtfdesign.fi

Aiheet:

Mainostoimistoelämää

Jaa somessa: