Lajitovereiden arkihaasteet

27.10.2015
Sitä me yrittäjät olemme toisillemme, lajitovereita. Arjen haasteet ovat suunnilleen samat toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta. Välillä tehdään töitä aamukahvista iltateehen, pyhää arkea. Välillä taas raivataan kalenterista väkisin vapaata, että saadaan pynttäytyä vähän parempiin kamppeisiin ja juhlia sitä, että ollaan yrittäjiä.

Vuoden viimeinen neljännes on välillä melkoista juhlaa. En puhu nyt yrittämisestä ylipäätänsä, vaan siitä, että loka–joulukuulle ajoittuu vuoden suurimmat kohokohdat. Juuri ne, missä pääsee pynttäytymään. On valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, omat paikalliset sekä maakunnalliset juhlat, pikkujoulut…

Valtakunnallisista yrittäjäpäivistä on jo muutama viikko aikaa, mutta mieli on edelleen niiden ansiosta virkistynyt.

 

Kun tarpeeksi monta yrittäjää ja yrittäjähenkistä kokoontuu saman katon alle, tapahtuu se, mitä olen koko vuoden jälleen odottanut: positiivinen energia ja me-henki valtaavat mielen. Olen yrittäjä ja kuulun tähän joukkoon!

 

Yrittäjillä kieli on yhteinen, vaikka liikevaihdot eroaisivat miljoonilla toisistaan. Samalla tavalla joutuu arjessa miettimään, onko työtä sopivasti vai liikaa. Vai onkohan sitä sittenkin liian vähän, ja mitä tilanteen paikkaamiseksi pitäisi tehdä. Suunnitellaan tulevaa, tehdään kirjanpitoa ja hoidellaan laskuja. Verkostoidutaan, markkinoidaan ja yritetään antaa itsestä positiivinen vaikutelma potentiaaliselle uudelle asiakkaalle. Budjetit, palkat ja osaava henkilöstö ovat mielessä niin yksinyrittäjällä kuin konsernijohtajallakin. Samaa arkea me kaikki elämme.

Arjen puurtamisen alla välillä pääsee unohtumaan se, mistä tässä touhussa oikeasti onkaan kyse. Siitä, että olen itse omalla osaamisellani ja sinnikkyydelläni rakentanut itselleni omannäköisen työpaikan. Joku haluaa olla juuri minun yritykseni asiakas, koska kokee minun osaavan jotain tarpeeksi hyvin, että olen sen arvoinen. 

Sitä asiakasta ei haittaa, että välillä teen töitä toimiston sohvalla villasukat jalassa tai että välillä heittäydyn vapaalle, maalaan huulet ja laitan parhaan koltun niskaan juhliakseni sitä mitä olen. Asiakas tietää myös, että joskus saatan pitää arkivapaan, mutta välillä lähettelen sähköposteja viikonloppunakin. Hän tietää olevansa minulle tärkeä, koska hänen vuokseen minä yritän. Hänen vuokseen laitan aamulla kellon herättämään ja aamukahvikuppi kädessä, silmät vielä aavistuksen ristissä käyn läpi uusimmat sähköpostit, josko juuri häneltä olisi tullut vaikka kommentit viimeisimpään ehdotukseeni. Kuulostaako tutulta sinustakin?

Sanna Paakkonen, Master of WTF Design

 

(Kirjoitus julkaistu Suomen Yrittäjien blogissa)

 

Sanna_Salo.png

Sanna Salo

Yhteisömanageri
sanna.salo@wtfdesign.fi

    

Tilaa uutiskirje!

Uutiskirjeessämme saat muutaman kerran vuodessa arkea helpottavia vinkkejä markkinointiviestintään, ja samalla pysyt perillä WTF Designin kuulumisista!